Yles ansvariga redaktörer om pressfrihetens dag: "Yttrandefrihet innebär alltid ansvar"

Fredagen den 3 maj uppmärksammans världsdagen för pressfrihet. Dagen har uppmärksammats internationellt sedan år 1993 då FN:s generalmöte, på initiativ av Unesco, instiftade dagen för pressfrihet.

Vi frågade Yles ansvariga redaktörer vad yttrandefriheten innebär för dem och varför ämnet är relevant just nu. På frågorna svarar Yles ansvariga redaktörer: Marit af Björkesten (Svenska Yle), Jouko Jokinen (Nyhets- och aktualitetsverksamheten), Maiju Saijets (Yle Sápmi), Ville Vilén (Kreativa innehåll) och Ismo Silvo (Utgivningen).

1. Vad betyder yttrandefrihet för mig?
2. Varför är yttrandefrihet viktigt just nu?

Marit af Björkesten, ansvarig redaktör, Svenska Yle

1. I yttrandefrihet knyts ansvar och frihet ihop med varandra. Som chefredaktör bär jag ansvar för att vi använder vår frihet så väl som möjligt till förmån för finländarna och hela samhället.

Det räcker inte att vi förmedlar information, undersöker och hittar information som undanhållits finländarna. Vi måste också placera informationen i rätt kontext, förklara komplicerade samband och försöka skapa en gemensam grund för samhällsdebatten. Det här kräver både mod och vishet, men också självkritik och förmåga att öppet diskutera våra journalistiska val.

2. Pressfrihetens tillstånd är också en bra mätare för hur vår demokrati fungerar.

Det att det finländska samhället främjar yttrandefrihet på så många sätt är ett mått på att vår demokrati mår bra.

Samtidigt påminns vi dagligen om att pressfrihet inte är en självklarthet, ens i Europa. Oroväckande fenomen såsom hot, trakasserier och systematiska påhopp har blivit vardag och sprider rädsla även här hos oss.

Vi funderar mycket på hur Yle kunde fungera som en gemensam, samlande plattform för offentlig debatt även i framtiden. Å andra sidan måste vi samtidigt säkerställa att trakasserier och hot inte tystar ner journalisterna eller våra källor och därmed påverkar det journalistiska innehållet.

Jouko Jokinen, ansvarig redaktör, Nyhets- och aktualitetsverksamheten

1. Sananvapaus on työni ja oikeastaan koko elämäni perusta. Se kuuluu samaan suurten sanojen ja arvojen sarjaan kuin vaikkapa tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja lähimmäisen rakkaus. Jos ajattelun ja sanomisen vapaus vietäisiin, se olisi vankila.

2. Suomi kuuluu niiden harvojen, ehkä muutaman kymmenen maan joukkoon, jossa sananvapaus toteutuu erittäin hyvin. Digitaalinen maailma on kasvattanut sananvapauden aivan uudelle tasolle. Samaan aikaan sananvapautta rajoitetaan koko ajan ja suunta on huolestuttava. Valitettavasti digitaalisuus auttaa tässäkin. Ei tarvitse kuin ajatella Kiinan kontrolliyhteiskuntaa.

Sananvapaus ei ole itsestäänselvyys Suomessakaan, täälläkin ihmisiä yritetään vaientaa. Toimittajat, tutkijat, poliitikot, virkamiehet ja ihan tavalliset ihmiset joutuvat vaientamisyritysten kohteiksi.

Meidän on kaikin tavoin rohkaistava ihmisiä käyttämään ja pitämään kiinni sananvapaudestaan. Pelolle ja painostukselle ei saa antaa tuumaakaan periksi.

Vapauden toinen puoli on aina vastuu. Toki myös tyhmillä mielipiteillä on sananvapaus, mutta jossakin menee raja, jota ei saa ylittää. Tätä rajaa Suomessa juuri nyt määritellään ja siitä pitää keskustella.

Maiju Saijets, ansvarig redaktör, Yle Sápmi

1. Koska kuulun itse vähemmistöön ja työskentelen mediassa, joka tuottaa saamenkieliselle vähemmistölle sisältöjä, haluan korostaa sananvapauden merkitystä tästä näkökulmasta.

Minulle sananvapaus merkitsee vähemmistöjen oikeutta tarkastella, arvioida ja tuoda esiin ajatuksiaan maailmasta ja yhteiskunnasta ilman, että heidän tarvitsisi pelätä vaientamisyrityksiä.

2. Vihapuhe ympärillämme on lisääntynyt ja vähemmistöt ovat usein sen kohteena. Myös saamelaiset kokevat vaientamisyrityksiä, vihapuhetta tai jopa solvaamista Suomessa, jossa sananvapaus on turvattu perustuslaissa. Julkisesti käytetään yhä kovempaa kieltä ajattelematta sen yleiseen keskustelukulttuuriin tai sanojen kohteeseen. Tällaisten asioiden näkyväksi tekeminen ja keskustelu ovat niitä tapoja, joilla toivottavasti pystytään antamaan ääni myös niille, joita yritetään vaientaa.

Ville Vilén, ansvarig redaktör, Kreativa innehåll

1. Sananvapaus on journalismin ja ihmisyyden lähtökohta. Suomessa ei vain aina muisteta, ettei tämä ole itsestäänselvyys kaikkialla.

Meidän on tärkeää pysähtyä miettimään, kuinka hyvä tilanteemme on ja vaalia sananvapauden käsitettä. Vapaus sisältää aina myös vastuun.

2. Sananvapauden käsitteen heikko kohta on se, että se voi myös kääntyä itseään vastaan. Viime aikoina sananvapautta on käytetty monissa sellaisessa tilanteessa, joissa kysymys ei olekaan sananvapaudesta, vaan halusta pukea vihapuhetta sananvapauden kaapuun. Kun tämä tehdään lisäksi anonyymisti, tärkeän kansalaisoikeuden suhteen ollaan valitettavasti täysin hakoteillä.

Ismo Silvo, ansvarig redaktör, Utgivningen

1. Sananvapaus on yksi tasa-arvoisen, itsenäisen ihmisyyden keskeisimpiä piirteitä. Ihminen muodostuu ajatuksistaan, mielipiteistään, uskomuksistaan, jäsennellyistä kokemuksistaan ja tulevaisuuden toiveistaan. Ihminen ei voi olla täysi, ainakaan yhteisön jäsenenä, ilman kykyä ja mahdollisuutta ilmaista näitä asioita, eli sananvapauttaan. Olen koko urani työskennellyt julkisen palvelun parissa ja pohtinut sen ideaa. Julkisen palvelun tehtävänä on edistää ja vaalia sananvapautta länsimaisissa yhteiskunnissa.

Minulle on tärkeää, että julkinen palvelu antaa kantavan äänen kaikille yhteisön jäsenille. Näin se edistää ihmisten mahdollisuutta toteuttaa itseään yhteisön tasavertaisina jäseninä.

2. Sananvapaus on aina tärkeä. Ei ole hetkeä, jolloin sananvapautta ei tulisi aktiivisesti vaalia ja tarkkailla. Sananvapaus on kuin ruumiin kunto: jos sitä ei harjoita, tarkkaile ja treenaa, se heikkenee. Nyt elämme historiallista aikaa, jolloin liberaaleissa sananvapauden emomaissa sananvapautta haastetaan ja jopa vähätellään. Se on yksi vallankäytön (petollinen) taktiikka. Samaan aikaan sellaiset yhteiskunnat, joissa sananvapautta ei arvona koskaan ole ollutkaan, kokevat edistyvänsä hyvinvoinnin tiellä ilman sitä.

Tämä luo asetelman, jossa kysytään: onko sananvapaus tehokas vai tehoton keino edistää hyvinvointia ja kasvua – vai onko se arvo sinänsä. Minulle sananvapaus on ihmisarvon ja -arvostuksen ilmaisu ja siksi päämäärä sinänsä.